Vuonna 2002 perustettu Cirko – Uuden sirkuksen keskus on merkittävä suomalainen nykysirkusnäyttämö ja taiteellisen kehittämisen keskus. Se on yksi suomalaisen sirkusalan keskeisimmistä toimijoista, jonka päätehtävä on sirkuksen kehittäminen taiteena sekä sirkuksen ammattimaisen toiminnan edistäminen.
Cirkon uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin vastikään Jarkko Lehmus, joka on ollut mukana Cirkon toiminnassa vuodesta 2016 lähtien ensin tuottajana ja sitten vt. toiminnanjohtajana. Toiminnanjohtajan tehtävään vakinaistamisen myötä haastattelimme Jarkkoa.
Mitä Cirkolle tänään kuuluu? Kuinka laajaa Cirkon toiminta tällä hetkellä on ja mitkä ovat sen keskeisiä toimintoja?
Cirkon ydintehtävä on kehittää sirkusta taiteena ja tukea sirkuksen ammattimaistumista Suomessa. Cirkolla on neljä pääasiallisesta toimintamallia: taiteellisen kehittämisen keskus, esitystalo, tuotantotalo ja kaupallinen sirkustoimija. Taiteellisen kehittämisen tukeminen sisältää ympärivuotisen residenssitoiminnan ja kaikki hankkeet. Cirko on myös jäsenenä kansainvälisissä verkostoissa, joiden toiminta kytkeytyy suoraan taiteelliseen kehittämiseen.
Suomessa on parisataa ammattimaista sirkustaiteilijaa. Vuosittain noin 110 taiteilijaa kehittää teoksiaan Cirkon residenssiohjelman puitteissa. Cirkon vaikutus koko suomalaiseen nykysirkusalaan onkin merkittävä. Residenssiohjelma on taiteilijoille maksuton ja osallistujat valitaan vuosittaisen avoimen haun kautta. Residenssiohjelman nyrkkisääntönä on, että jokaisessa työryhmässä tulee olla vähintään yksi suomalainen tai Suomessa asuva sirkustaiteilija. Residenssiohjelma keskittyy nimenomaan luomisen prosessiin, eikä Cirkon suunnasta luoda paineita varsinaisen teoksen tuottamiselle residenssin aikana. Tästä huolimatta taiteilijat kuitenkin pääsääntöisesti käyttävät residenssiajan teosten luomiseen.
Cirkon vuosittainen esitysohjelma jakautuu Helsingin Suvilahdessa sijaitsevien omien esitystilojemme ja yhteistyötahojemme kuten Kansallisteatterin, Tanssin talon, Espoon Kaupunginteatterin ja Aleksanterin teatterin kesken. Cirkon ohjelmistossa on sekä kotimaisia että kansainvälisiä nykysirkusteoksia – kotimaisista teoksista suurin osa esitetään Cirkon omissa tiloissa ja kansainväliset teokset yleensä suuremmilla näyttämöillä.
Tuotantotalon toimintamalli on vielä lapsenkengissään, sillä Cirko tarvitsisi enemmän rahaa ja henkilökuntaa voidakseen toimia aktiivisemmin tuottajana. Tällä hetkellä voimme toteuttaa yhden pienimuotoisen yhteistuotannon joka vuosi. Tavoitteena on kuitenkin kehittää suurempia yhteistuotantomalleja sekä kotimaisten että ulkomaisten yhteistyökumppanien kanssa.
Cirkon kaupallinen toiminta jakautuu tilavuokraukseen ja tapahtumatuotantoon. Viestimme Cirkon tiloja vuokraavien esittävien taiteiden ryhmien teoksista vierailuohjelmistona.. Tiloja vuokrataan myös yksityisen sektorin toimijoille, kuten vaikkapa Suvilahdessa järjestettäville isoille musiikkifestivaaleille. Kaupallisen toiminnan toinen puoli on tapahtumatuotanto, jossa sirkusesitykset ovat olennainen osa tapahtumaa.
Vaikka Cirko saakin julkista tukea sekä valtiolta että kaupungilta, sen omat lipunmyyntituotot, vuokratulot ja tapahtumatuotannosta saatavat tulot muodostavat merkittävän osan vuosittaisesta toimintabudjetista. Kaikki kaupallisen toiminnan tuotot ohjataan esitysohjelman ja muun taiteellisen toiminnan rahoittamiseen. Tästä syystä koronapandemia vaikutti Cirkoon melko raskaasti. Pandemian seurauksena kaikki yhteistyöhankkeet ovat muodostuneet entistä tärkeämmiksi, ja niinpä yhteistyö on Cirkon vuosien 2022–2016 strategian keskiössä.
Työskenteleekö Cirko pääasiassa suomalaisten sirkustaiteilijoiden kanssa, vai myös muita aloja edustavien taiteilijoiden?
Koska yksi ydintehtävistämme on sirkustaiteen kehittäminen, meidän tulee aina miettiä, mitä sirkus on tai mitä se voisi olla. Residenssiohjelmaan valittavat hankkeet ja prosessit voivat olla monitaiteisia, taiteidenvälisiä tai raja-aitoja ylittäviä, kunhan mukana on vähintään yksi suomalainen sirkustaiteilija. Esitysohjelmiston näkökulmasta meidän täytyy lähteä siitä, että kaikki mitä esitämme on sirkusta. Kun sirkusta ajatellaan esittävien taiteiden laajemman kentän osana, mitä on sirkus? muodostuu hyvin nopeasti filosofiseksi kysymykseksi. Yritämme lähestyä tätä kysymystä pohtimalla, mihin kohtaan mikäkin mahdollinen esitys sijoittuu janalla, jonka toisessa päässä on selkeästi tunnistettava sirkuslaji ja toisessa päässä mitvit?
Millaista kansainvälistä toimintaa ja hankkeita Cirkolla on?
Olemme olleet pitkään jäsenenä Baltic Nordic Circus Networkissa, Circostradassa ja circusnextissä. Valtaosa kansainvälisestä toiminnastamme on erilaisia yhteistöitä näiden verkostojen muiden jäsenten kanssa. Tuotantotalon toimintamallin kehittäminen johtaa väistämättä kohti entistä monipuolisempia ja monimuotoisempia yhteistuotantokumppanuuksia.
Mitkä ovat mielestäsi Cirkon merkittävimmät kehittämistavoitteet lähitulevaisuudessa?
Kestävyys on ehdottomasti tärkein kehittämistavoitteemme. Taloudellinen kestävyys on melko simppeli asia: tarvitsemme tarpeeksi rahaa voidaksemme toimia tasolla, jolla toimimme nykyään ja jolla tulemme toimimaan tulevaisuudessa. Talouspuolella päätavoitteemme on nostaa Helsingin kaupungilta saatavaa julkisen tuen määrää, jotta sillä voidaan kattaa Cirkon tilakulut.
Ympäristökysymysten kannalta kestävyys on pitkän tähtäimen toimintaa, joka liittyy kiinteästi teknisen laitteiston kuten valaistuksen elinkaareen, mutta myös ohjelmisto- ja tuotantomalleihimme. Konkreettisia asioita ovat halogeenivalojen vaihtaminen ledeihin, ikkunoiden parempi eristäminen ja turhan matkustamisen lopettaminen. Siis varsin käytännönläheisiä asioita, joiden kanssa olemme tekemisissä päivittäin.
Sosiaalinen kestävyys voidaan jaotella nykyisten työntekijöidemme hyvinvointiin, Cirkon rakennuksen ja toimintojemme saavutettavuuden parantamiseen, lähiyhteisöjemme kanssa viestimiseen ja sellaisten teosten esittämiseen, joihin monimuotoinen yleisö voi samaistua. Näiden asioiden suhteen meillä on paljon tehtävää, ja tarvitsemme enemmän henkilökuntaa, jotta voimme edistää näitä asioita tehokkaasti. Siksi meidän tulee myös kehittää inklusiivisempia rekrytointikäytäntöjä ja tietenkin tässä palataan taas taloudelliseen kestävyyteen – meidän täytyy kyetä maksamaan työntekijöidemme palkat.
Yksi Cirkon pääasiallisista tavoitteista on sirkusalan taiteellinen kehittäminen. Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat sillä?
Kyse ei ole niinkään siitä mitä minä tarkoitan, vaan siitä, mitä taiteilijat tarkoittavat. Meidän tavoitteemme on auttaa taiteilijoita selkeyttämään heidän omaa visiotaan. Tämä jo itsessään on taiteellista kehittämistä. Suomessa ei tällä hetkellä ole yliopistotason sirkuskoulutusta. Useimmat taiteilijat opettelevat taiteellista ajattelua sekä taiteensa konseptointia, kontekstualisointia, kompositiota ja sanallistamista taiteellisen toimintansa ja rahoitushakemusten tekemisen kautta. Tämä on aika hankala tie, sillä sirkustaiteilijan ura on usein melko lyhyt. Nämä taidot ovat myös sellaisia, joita taiteilija tarvitsee voidakseen saada rahoitusta työlleen. Suurin osa ammatillisen kehittämisen hankkeistamme tähtää juuri näiden haasteiden ratkaisemiseen.
Mitä Cirko tarjoaa yhteistuotantoteoksille?
Tällä hetkellä meillä ei ole kovin paljoa annettavaa. Voimme tarjota lähinnä tilaa ja aikaa: kolmen viikon mittaisia tuotantojaksoja tiloissamme ja muutaman tunnin verran henkilökuntamme työaikaa päivässä. Tekninen tuottajamme on itse asiassa valosuunnittelija ja itse olen dramaturgi, joka joskus tekee myös koreografiaa, liikkeenohjausta ja ohjausta, mikäli taiteilijat tarvitsevat tai haluavat näitä asioita. Rahoituksen suhteen voimme tarjota noin 15 000 € kerran vuodessa. Tämä summa ohjataan yleensä taiteilijoiden palkkoihin. Kaiken kaikkiaan tämä ei tietenkään ole täysin mitätön kokonaisuus. Koska olemme pieni organisaatio, joka painii huomattavasti kokoaan suuremmassa painoluokassa, meidän täytyy miettiä todella vakavasti mahdollisiin yhteistuotantoihin lähtemistä. Emme voi venyttää resurssejamme liikaa, sillä silloin meistä ei ole mitään hyötyä kenellekään. Jos meillä olisi hiukan enemmän rahaa ja henkilökuntaa, voisimme tarjota enemmän voimavaroja yhteistuotantoihin. Haluan nähdä tulevaisuuden, jossa tämä olisi mahdollista.
Milloin on seuraava Cirkon residenssien avoin haku? Kuka voi hakea ja millaisilla projekteilla?
Vuosittainen avoin hakumme tapahtuu syyskuun kahden viimeisen viikon aikana. Jos olet lukenut tätä haastattelua tänne asti, tiedät jo varsin hyvin mistä on kyse. Lisää tietoja residenssiohjelmasta löytyy Cirkon nettisivuilta.
Cirkon uusiin toiminta-ajatuksiin kuuluu lähiyhteisöjen kanssa toteutettuja yhteisöllisiä tapahtumia. Millaisesta toiminnasta ja tapahtumista on kyse?
Me emme vielä tiedä, sillä se ei ole meidän asiamme päättää. Ensiksi meidän pitäisi tulla ulos täältä talostamme, kysyä meitä ympäröiviltä yhteisöiltä, mitä he pitävät tärkeänä ja sitten miettiä, kuinka voisimme yhdessä käsitellä näitä asioita sirkuksen avulla. Tässä on pikemminkin kyse siitä, että teemme asioita yhdessä lähiyhteisöjemme kanssa ja heidän ehdoillaan eikä niin, että teemme asioita heille.
Missä näet Cirkon viiden vuoden kuluttua?
Tehdään tästä visiosta totta: Cirko on täysin kestävälle pohjalle rakennettu, kukoistavan sirkustaiteilijoiden yhteisön ja paikallisten yhteisöjen keskus. Kahlitsemattoman taiteellisen luomistyön kehto ja armottoman tehokas, mutta myös hieman villi yhteistuotantomasiina.
Tämän vision toteuttamiseen tarvitaan paljon työtä ja aimo annos hyvää tuuria, etenkin koska tulemme suurella todennäköisyydellä olemaan keskellä vaihtuvia rakennustyömaita seuraavien parinkymmenen vuoden ajan. Monet rakennuttajat ovat kiinnostuneita Suvilahden alueesta. Surffaamme gentrifikaation aallonharjalla.
—
Jarkko Lehmus on dramaturgi ja ohjaaja, joka on erikoistunut sanattomaan esittävään taiteeseen. Hän on työskennellyt ammattimaisesti esittävien taiteiden parissa vuodesta 1995. Taiteellisen työnsä ohessa Lehmus on ollut myös aktiivinen jäsen taiteilijoiden ammattiyhdistyksissä ja taidealan organisaatioissa sekä Suomessa että Iso-Britanniassa. Cirkon toiminnassa Lehmus on ollut mukana vuodesta 2016, jolloin hän aloitti työnsä Cirkon tuottajana. Toiminnanjohtajana hänen tehtäviinsä kuuluu toiminnan suunnittelu ja kehittäminen, hallinto ja esihenkilötyö, kumppanuudet ja sidosryhmätyö, taiteellinen suunnittelu, hankkeet ja verkostot sekä taiteellinen kehittäminen.
Lue lisää Cirko – Uuden sirkuksen keskuksesta https://cirko.fi
Haastattelu englanniksi Essi Brunberg / Pragma Helsinki
Käännös suomeksi Miika Sillanpää / Sirkuksen tiedotuskeskus